Jaettu kaivo

Vastineemme Ympäristön hyvinvoinnista on käytävä keskustelua (linkki) Helsingin Sanomat (8.7) korjaa virheellisiä väitteitä ryhmämme motiiveista sekä porakaivon vaikutuksesta lintujen pesintään. Kaivo on herättänyt omistajuuskiistan ohella tärkeää keskustelua luonnontilaisesta ympäristöstä ja taiteilijoiden vastuusta. Puheenvuoroissa on nostettu esiin koskemattomat luodot, joihin ihmisen kädenjäljen ei tulisi ylettyä. On arvokasta, että me kaikki koemme maiseman eri tavoin, sillä näkökulmien esiintuominen kasvattaa ymmärrystä ja vastuuta ympäristöstä.

Ymmärrämme, että teos ja sen tekoprosessi ovat herättäneet osassa ihmisiä surua ja suuttumusta. Olemme kuunnelleet tarkalla korvalla saamaamme kritiikkiä ja käynnissä oleva keskustelu vaikuttaa kaivon tulevaisuuteen. Jo ennen julkista konfliktia olemme pyrkineet sovitteluun ihmisten kanssa, joita teos on loukannut ja tavoitteemme on löytää ratkaisuja yhteisalueen muiden omistajien kanssa. Teos elää saamansa palautteen mukana. Toivomme, että asiassa voidaan edetä rakentavasti ja esiinnousseita jännitteitä saadaan purettua. Voi kuitenkin viedä aikaa, että kaivoa pystytään katsomaan kauempaa ja tunnistamaan sen tärkeät kipupisteet.

Taideteos tehtiin hyvässä uskossa siihen, että yhteinen kaivo edustaa jakamista ja korostaa puhtaan veden merkitystä elämälle. Meille jaettu kaivo on kaunis asia, joka tukee tulevaisuuden kannalta tärkeitä arvoja. Teos toteutettiin tarkan harkinnan päätteeksi, sen jälkeen, kun koimme taiteilijoina ymmärtävämme paikkaa riittävästi. Toimimme taiteen tekemisen ja teoksen sisällöllisten seikkojen maailmassa, emmekä onnistuneet huomioimaan alueen ihmisiä tasapuolisesti ja luodolla työskentelyn ajoitus ei onnistunut. Pyydämme anteeksi asiasta järkyttyneiltä ja jatkamme pyrkimyksiä suorien keskusteluyhteyksien avaamiseksi.

Jaamme huolen ja surun ympäristön tuhoutumisesta. Dansangrundetin luoto on peruskalliota, josta vain pieni osa näkyy veden pinnan yläpuolella. Luoto on ikään kuin jäävuoren huippu myös keskustelussa ympäristötuhosta, joka on käynnissä herkässä Itämeren ekosysteemissä. Kykenisimmekö tuntemaan samanlaista empatiaa myös merenalaista maisemaa kohtaan, jota emme pysty omin silmin havaitsemaan?

Kuva: Dansangrundetin keraaminen pienoismalli.