Tuhoon sopeutumisen instituutti on kolmihenkinen taiteilijaryhmä. Pitkän tähtäimen tavoitteemme on luoda tapoja sopeutua Itämeren kohtaamaan ympäristön muutokseen. Ostimme syksyllä 2021 osuuden yhteisomistusalueesta, johon Rosalassa sijaitseva Dansangrundetin luoto kuuluu. Kokonaisuuteen sisältyy yhteensä noin 300 luotoa, saarta ja karia. Maa-alueiden kokonaispinta-ala on 42 hehtaaria ja se sijoittuu Kasnäsin ja Bengtskärin väliselle merialueelle. Vietimme elokuun 2022 tutustuen alueen luontoon, jossa olivat näkyvillä lukuiset ihmisen jättämät jäljet muun muassa vapaa-ajan käytön ja Puolustusvoimien aktiivisen toiminnan takia. Retkeilimme tuolloin ensimmäisen kerran Dansangrundetin luodolla.
Puhtaan juomaveden merkitys kasvaa kuivuuden ja saastumisen takia. Itämeri on monin paikoin rehevöitynyt, mikä on johtanut merenpohjan happikatoon myös Saaristomerellä. Vaikka tilannetta on pyritty korjaamaan jo vuosikymmeniä, jatkuvaa kuormitusta Itämereen tulee yhä muun muassa maatalouden, kalankasvatuksen ja asutuksen vaikutuksista. Itämereen virtaavat joet kuljettavat ravinnekuormaa mereen myös kaukana rannikkoalueelta sijaitsevilta seuduilta.
Toteutimme Dansangrundetin luodolle porakaivon keväällä 2023 ja se on tarkoitettu kaikkien yhteisomistusosuuden omistajien sekä muiden saaristossa liikkuvien käytettäväksi. Koimme, että puhtaan juomaveden tuottaminen sitä ympäröivästä merivedestä olisi mielekäs ja kaunis tapa käsitellä alueen tulevaisuutta. Porakaivo tuottaa puhdasta juomavettä sitä ympäröivästä haavoittuvaisesta Itämerestä ja sitä juomalla voi maistaa ympäristöä sekä kokea sen muutoksen. Metrin korkuinen harmaa pumppukaivo toimii arkisena monumenttina vedelle, sen liikkeelle ja kiertokululle. Se on käsikäyttöinen ja huoltovapaa. Kaivon syvyys on 18 metriä, mikä riittää pohjaveden saavuttamiseen saaristossa.
Kesällä 2023 YLEn toimittaja otti meihin yhteyttä ja kertoi, että porakaivo oli suututtanut ihmisiä ja siitä oli tehty rikosilmoitus. Olimme yhteydessä artikkelissa haastateltuun henkilöön. Esitimme hänelle toiveen, että voisimme yhdessä jatkaa asian käsittelyä. Yhteydenoton päätteeksi sovittiin, että poliisi saa ensin tutkia asian rauhassa. Poliisin päätöksessä todettiin, että esitutkintaa ei aloiteta, koska asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Kun asia tuli poliisin osalta päätökseen, jatkoimme yhteydenottoja keväällä 2024. Ehdotimme keskustelua tai esimerkiksi tapaamista Rosalan alueella. Olemme olleet yhteydessä prosessin eri vaiheissa kaikkiin kaivosta huomauttaneisiin. Jotta pääsemme eteenpäin, olisi mielestämme tärkeää jatkaa keskustelua, tavata ja edistää yhteisten asioiden hoitoa.
Lähtökohta on, että yhteisomistusalue on järjestäytymätön, joten sen käytöstä ei nykyisellään ole mahdollista päättää yhdessä. Sen omistaa tietojemme mukaan 150-200 henkilöä. Vaikka toimimme lain puitteissa, ymmärrämme, että asian käsittelyn tulee edetä vuoropuhelussa niiden ihmisten kanssa, joita tämä arjessa koskee. Keväällä 2024 ratkaisuksi ehdotettu idea järjestää yhteisomistusalue kutsumalla sen omistajat järjestäytymiskokoukseen on mielestämme erinomainen. Omistajien yhteisen järjestäytymisen myötä noin kolmestasadasta luodosta ja saaren osasta koostuva alue voidaan parhaimmillaan rauhoittaa tai suojella.
Ystävällisesti,
Leena Kela, Heini Aho ja Eero Yli-Vakkuri
Ole yhteydessä: +358505729743 (Eero)
Kuvat: Iida-Liina Linnea. 25. Kesäkuuta 2024
You must be logged in to post a comment.